Tarkoitus ei ole pelotella, mutta jokaisen pitää tietää, miten toimia, jos joutuu puhelimitse tai sähköpostitse huijausyrityksen kohteeksi.
Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas kertoi erilaisista huijausyrityksistä FoibeAkatemiassa. “Jos joudut huijausyrityksen kohteeksi, ota aina yhteyttä Rikosuhripäivystykseen”, hän muistutti.
Huijaamisyritykset ovat lisääntyneet Suomessa. Sellaisiksi luetaan huijauspuhelut, maksuvälinepetokset, identiteettivarkaudet ja jopa esiintyminen valepoliisina tai valevirkailijana. Tällaiset huijausyritykset on usein mahdollista tunnistaa ja niitä voi välttää. Eikä peli ole menetetty, vaikka huijaus olisi jo tapahtunut: täytyy vain tietää, mitä silloin tehdä.
Viime vuonna pankkien tietoon tuli 107,2 miljoonaa huijausyritystä. Määrä on kasvanut vuodessa 40 prosenttia. Luvussa eivät näy tapaukset, joista ihmiset eivät pankeille kertoneet. Onneksi pankit ovat valveutuneita ja pystyvät pysäyttämään rahansiirtoyrityksiä.
Ole valppaana erityisesti seuraavanlaisten huijausyritysten suhteen:
1. Verkkokauppahuijaukset
Olet ostamassa tavaraa uskottavan näköisestä verkkokaupasta, mutta todellisuudessa tuotetta ei ole olemassakaan ja sivusto on tekaistu. Saatat huomata sen pienistä kirjoitusvirheistä.
2. Valelaskupetos
Saat kotiin tai sähköpostitse laskun, jossa laskutetaan tavarasta tai palvelusta, jota et ole ostanut. Saatat huomata huijauksen pienistä kirjoitusvirheistä tai kummallisesta osoitteesta, josta lasku on tullut.
3. Huijaussivustot verkossa
Sinulta pyydetään tutulta näyttävällä verkkosivustolla (sivustolla on esimerkiksi Postin tai viranomaisen logo tms.) pankkitunnuksia tai korttitietoja. Saatat huomata sen pienistä kirjoitusvirheistä.
4. Sijoitushuijaus
Huijari tekee nopean ehdotuksen tuottavasta sijoitusmahdollisuudesta kohdistetusti juuri sinulle ja “vain sinulle”. Ehdottaja voi tarjota esimerkiksi mahdollisuutta ostaa kryptovaluuttaa tai sijoitusasunnon ulkomailta. Sinulle luvataan nopeita tuottoja mutta tosiasiassa huijari aikoo hävitä rahojesi kanssa.
5. Romanssihuijaus
Huijari ottaa yhteyttä tekaistulla profiililla sosiaalisessa mediassa. Hän on kiinnostunut sinusta mutta on todellisuudessa rahojesi perässä. Hän rakentaa ensin taitavasti luottamusta. Sitten hän pyytää lähettämään rahaa tai sijoittamaan mutta aikoo kadota rahojesi kanssa.
Tyypillisessä tilanteessa romanssihuijari kuvailee olevansa pahassa paikassa (esimerkiksi keskellä sotaa), eikä kykene näin lähettämään tiettyä rahasummaa kolmannelle osapuolelle. Hän voi pyytää sinua tekemään niin ja jopa lähettää rahat ensin sinulle, jotta voit lähettää ne hänen puolestaan eteenpäin. Tarina on kuitenkin tekaistu ja joudut tietämättäsi osalliseksi mahdolliseen rahanpesutilanteeseen.
Voit välttää huijausyrityksiä pitämällä kunnossa seuraavat asiat:
· Älä koskaan pidä pankki- ja luottokorttiesi koodeja samassa paikassa kuin kortit. Älä näppäile tunnuksiasi kenenkään katsoessa. Pidä vuorokautiset osto- ja nostorajat pieninä. Älä pidä pankkikorttisi tilillä suuria summia vaan siirrä mahdolliset säästösi toiselle tilille.
· Jos ostat tavaroita verkosta, käytä vain tunnettuja sivustoja. Älä mene sivustoille mainosten tai google-hakukoneen kautta. Etsi tuote kyseisen valmistajan tai verkkokaupan sivustolta kirjoittamalla itse koko verkkokaupan nimi tarkasti oikein selaimelle.
· Jos käy niin, että olet jo epätietoisuuttasi antanut pankkitunnuksesi tai korttitietosi puhelimessa huijarille, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi (jopa ennen poliisia) ja sulje korttisi. Pankki voi ehtiä estämään mahdollisia rikoksia. Kerää tiedot mahdollisista luvattomista ostotapahtumista ja tee rikosilmoitus. Tee luvattomista maksuista oikaisupyyntö maksukorttiyhtiöllesi.
Jos henkilö esiintyy toisena henkilönä kuin hän oikeasti on, huijari syyllistyy identiteettivarkauteen. Tällöin huijari on varastanut toisen henkilön pankkitietoja tai muita tietoja ja esiintyy tämän nimissä tehden huijauksia saadakseen taloudellista hyötyä.
Joskus identiteettivarkaudet huomataan vasta pidemmän ajan kuluttua eli silloin, kun rikos tapahtuu ja huomataan. Aina varkauksia ei voida estää (kuten taannoinen Vastaamo-tietomurto osoitti), mutta vahingoilta voi suojautua.
Älä koskaan heitä paperilaskuja tai lääkäritietoja paperijäteastiaan kokonaisina. Repäise aina yhteystietosi papereista pois.
Jos sinuun otetaan yhteyttä tapahtumasta, jota mielestäsi ei ole tapahtunut tai tililtäsi on vähennetty summa, jota et tunnista, valpastu heti. Etsi tällaisessa tapauksessa tietoa siitä, mitä pitää tehdä, osoitteista suomi.fi tai riku.fi. Jos et ole tottunut netin käyttäjä, pyydä apua.
Sinun pitää tarkistaa ainakin seuraavat asiat:
Tarkista Digi- ja väestövirastosta ja Postilta, että osoitetietosi ovat edelleen oikeat.
Ota yhteyttä kauppiaisiin, joilta sinun nimissäsi ostetaan tavaraa ja ilmoita tilanteesta.
Kerää todisteet talteen ja tee rikosilmoitus.
Lopuksi! epäile aina tekstiviestejä, joissa pyydetään Postin, eri järjestöjen, pankkisi tai veroviranomaisen tms. nimissä sinua siirtymään nopeasti tai “välittömästi” jollekin tekaistulle verkkosivustolle antamaan tietoja tai maksamaan tiettyjä summia. Sivustot saattavat näyttää hämmästyttävän samanlaisilta kuin niiden tahojen sivustot, joita on yritetty kopioida. Oikeat tahot eivät koskaan viesti uhkaavaan tai hätäiseen sävyyn eivätkä pelottele.koskaan sano, että asialla on todella kiire.
Joskus huijarit ottavat yhteyttä eri kanavista eli lähettävät sähköpostia ja soittavat perään. Kuuntele ja katso lisää tietoa monikanavaisesta valevirkailijoiden huijausyrityksistä täällä.
Älä koskaan luovuta henkilötietojasi kenellekään tai mihinkään puhelimitse. Poliisi, pankki tai verottaja ei koskaan kysy niitä puhelimessa. Katkaise puhelu rohkeasti vaikka kesken painostavan tarinan. Älä klikkaa epäilyttävien tekstiviestien tai sähköpostien linkkejä.
Jos arvelet tulleesi huijatuksi, ÄLÄ häpeä tapahtumaa tai vaikene siitä, vaan ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, riku.fi.
Katso alta tärkeä Foibe Akatemian YouTube-video aiheesta: