Jos palvelutalon asukkaalla ei ole läheisiä, hyvän elämän valmentaja kantaa vastuun

Suomessa asuu hoivakodeissa tuhansia asukkaita, joilla ei ole läheisiä. Miten hoituvat heidän joulunviettonsa tai vaateostoksensa ja miten heidän oikeutensa hyvään elämään turvataan? Foibekartanon yhteisössä ammattilaiset kantavat vastuun hyvän elämän toteutumisesta arvokkaana tehtävänä.

1. Kuka vierailee asukkaan luona, jos läheisiä ei ole?

Me huolehdimme, että asukkaalle syntyy tunne siitä, että hänellä on läheisiä palvelutalossa – eli hänen kodissaan. Asukas voi käydä vierailulla toisten asukkaiden luona tai kuten meillä Foibekartanolla: toisessa kotitalossa. Naapureista voi myös muodostua perhe.

Jokaisen asukkaan omavalmentaja pitää huolta siitä, että juhlapyhinä, kuten jouluna ja syntymäpäivänä, asukkaan kanssa juhlitaan ja hän avaa samalla tavalla lahjan kuten muutkin, jotka saavat lahjoja läheisiltään. Tavoitteemme on luoda perheettömälle asukkaalle tunne siitä, että hän on läheisten ympäröimä ja hänellä on mukavia asioita odotettavanaan esimerkiksi eri vuodenaikona. Tämä on tinkimätön tehtävämme ja osa ammattitaitoamme. Myös SPR:n vapaaehtoiset eli ns. kartanovieraat ulkoilevat yhdessä asukkaiden kanssa Foibekartanolla.

On tärkeää muistaa, että vaikka asukkaalla ei olisi läheisiä tai sukulaisia, hänellä voi olla tärkeitä ystäviä. Nämä ystävät saattavat vierailla useastikin, ja tehtävämme on saada jokainen läheinen ja ystävä tuntemaan itsensä tähän kotiin tervetulleeksi.

2. Kuka vastaa asukkaan psyykkisestä hyvinvoinnista, emotionaalisista tarpeista ja muistelee menneitä, jos läheisiä ei ole?

Jos läheisiä ei ole, me ammattilaiset kannamme huolta ja vastuun tästä. Ammattitaitoamme on luoda asukkaalle turvallinen yhteisö, johon hän tuntee kuuluvansa. Jokaisen asukkaan omavalmentajan rooli on tärkeä, hän tuntee parhaiten oman asukkaansa.

3. Kuka vie asukkaan lääkäriin, hoitaa pankkiasiat tai ostaa uuden päiväpeiton, jos läheisiä ei ole?

Jos asukas ei kykene huolehtimaan raha-asioistaan ja taloudellisesta turvastaan, vastuun kantaa yleinen edunvalvoja. Asukkaan omavalmentaja seuraa ja kuulostelee ja keskustelee asukkaan kanssa, mitä tarpeita tai toiveita hänellä on. Jos tarvitaan uusia vaatteita, me lähdemme hänen kanssaan vaateostoksille. Jokaiselle asukkaalle täytyy jäädä lakisääteisten kuukausikulujen jälkeen 167 euroa kuukaudessa kuukausihankintoja varten.

Jos on tarvetta isommille hankinnoille, keskustelemme edunvalvojan kanssa.

4. Kuka osallistuu hoidon suunnitteluun asukkaan näkökulmasta, jos läheisiä ei ole?

Jos asukkaalla ei ole läheisiä, ammattilaiset suunnittelevat asukkaan elämään ja hänestä huolehtimiseen liittyvät asiat yhdessä hänen kanssaan. Asukkaan mielipidettä kysytään jo hänen itsemääräämisoikeutensa takia. Jos tiedämme asukkaan taustoista, hänen arvoistaan ja tarpeistaan, hoidon suunnitteleminen helpottuu. Kuuntelemme yksilöllisiä toiveita ja tarpeita tarkasti. Edunvalvoja puolestaan ei ota kantaa elämän ja hoidon suunnitelmiin vaan ainoastaan raha-asioihin.

5. Kenen kanssa asukas voi valmistella juhlapyhiin liittyviä perinteitä tai ohjelmaa, jos läheisiä ei ole?

Meillä Foibekartanolla rakennetaan joulua samalla tavalla kuin kodeissa, joissa joulua vietetään – ehkä jopa mahtipontisemmin (meillä karkaa etenkin jouluna mopo vähän käsistä...)! Pidämme huolen, että asukas pääsee halutessaan virittäytymään joulun tunnelmaan esimerkiksi koristelemalla joulukuusta ja miettimällä joulun vaatetustaan. Aatonaattona paistamme yhdessä kinkun, jonka tuoksu leijailee kodissa. Jouluaattona katamme joululounaan ja joulupäivällisen kauniisti ja pukeudumme tavallista juhlavammin. Kuusen alta löytyy lahja jokaiselle. Ketään ei jätetä joulunvieton ulkopuolelle, ellei asukas itse niin toivo. Usein suuri osa asukkaista viettää joulun kanssamme, koska tämä on heidän kotinsa. Ne, joilla on läheisiä, saattavat käydä läheistensä luona vierailemassa, mutta hekin palaavat useimmiten tänne joulupäivälliselle. Juhlan tuntu on taattu kaikille halukkaille.

Teksti
Ulla Broms
toimitusjohtaja