Vantaalainen ikäihmisten hyvän elämän yhteisö Foibekartano aloittaa Hyvän elämänpalvelutalossaan (ympärivuorokautinen asumispalvelu) pilotin, jossa tuetaan uudella tavalla läheisiä ja perheitä heidän yksilöllisessä tavassaan olla mukana asukkaan elämässä. Läheiset saavat heti asukkaan muuttaessa Foibekartanolle keskustella luottamuksellisesti läheisenä olemisesta ja koko perhettä koskevasta elämänmuutoksesta. Samalla totutellaan ajatukseen, että Foibekartano on asukkaan viimeinen koti. Se tarkoittaa, että asukkaat ja läheiset saavat halutessaan tukea myös kuolemasta puhumiseen.
Foibekartano on edistyksellinen ikäihmisten hyvän elämän yhteisö, jossa rakennetaan yhteisöllisyyttä asukkaiden ja henkilöstön kanssa yhdessä mielekkäitä asioita tehden. Yhdessä tekemisen lomassa tulee luontevasti puhuttua myös vaikeista asioista. Yksi näistä on kuolemasta puhuminen, vaikka kuolema koskettaa meitä jokaista. Kuolemasta puhumisen torjuminen on varsin inhimillistä. Välillä vääjäämättömästi lähestyvän kuoleman puheeksi ottaminen voi olla erityisesti läheiselle vaikea paikka, jopa vaikeampi kuin itse kuolemaa lähestyvälle.
Foibekartanossa kuolemaan liittyviä asioita on turvallista käsitellä, koska se on asukkaiden koti. Kuolemasta puhuminen voi jonkun kohdalla myös vapauttaa jatkamaan elämää rauhassa, kun kuolemaan liittyviä asioita on tohdittu käsitellä. Asukas saa tukea henkilökunnalta, erityisesti omavalmentajaltaan ja kanssa-asujilta. Lisäksi käytettävissä ovat hyvän elämän paimenen kanssa käytävät ryhmä- tai yksilökeskustelut tai kokeneen kuolindoulan palvelut.
Teksti
Ulla Broms
toimitusjohtaja
Mielestämme kuolema on luonnollinen osa elämää. Hyvään elämään kuuluu myös kuoleman kohtaamista ja kuolemaan valmistautumista.
Foibekartano osallistui SuomiAreenan ”Puhutaanko kuolemaa”-paneelilla, jonka juonsi tietokirjailija Anu Kuistiala. Paneelissa olivat keskustelemassa toimitusjohtaja Ulla Broms, tietokirjailija Hanna Jensen, jääkiekkolegenda Vellu Ketola ja kuolindoula Jessika Luther.