SOTE-uudistuksen keskellä ja eduskuntavaalien alla on syytä nostaa keskiöön ihminen, joka helposti unohtuu järjestelmiä rakennettaessa. Ihmiset eivät ole järjestelmää varten vaan toisinpäin. Tieto on osa ihmistä ja mahdollistaa paremman elämän. Sitäkään ei pidä unohtaa.
Ihmiset ikään katsomatta ovat yhteiskunnan perusta. Kaikkien kokemuksia ja osaamista tarvitaan. Jokaisella on oikeus nauttia elämästä omalla tavallaan. Usko tulevaisuuteen ja kiitollisuus elettyyn elämään luovat myönteistä mielenmaisemaa ja auttavat jaksamaan vaikeinakin aikoina. Matkan varrella tarvitaan apua ja tukea. Keskiössä on aina kuitenkin ihminen ja hänen omannäköinen elämänsä.
Nykyaika ja tulevaisuus koostuvat tiedosta, jota kertyy koko ajan monista eri paikoista ja jota yhdistelemällä voidaan ennakoida, suunnitella parempaa elämää tai tehdä elämää helpottavia palveluja. Tieto ei enää ole irrallisia viipalekuvia elämän varrelta vaan koko elämän ajan kertyvää tietoa, joka ihannetilanteessa kulkee paikasta toiseen ollen siellä, missä sitä tarvitaan. On hullua jättää tieto käyttämättä.
Palvelutarve kasvaa 85-vuotiaana. Työikäisenä voi itsekin vaikuttaa työhyvinvointiin ja -kykyyn, jotta toimintakyky ikääntyessä säilyy ja palvelutarve on mahdollisimman pieni. Peli ei myöskään ole menetetty, vaikka myöhässä heräisikin asiaan. Kaikenikäiset voivat parantaa toimintakykyään. Yhteiskunta laittaa pankkiin rahaa, kun se panostaa kaikenikäisten hyvinvointiin sekä työ- ja toimintakykyyn.
Itse kukin voi iän karttuessa tarvita apua. Miten ihanaa olisikaan ikävalmentaja. Eläkkeen kynnyksellä kelpaisi eläkevalmentaja. Ajatella, jos vielä saisi henkilökohtaisen hoivapolun, jossa päättelypuun avulla voisi varmistaa, että kuntoutus haaverin jälkeen onnistuu.
Koti on siellä, missä kukin asuu, yksin tai muiden kanssa. Iän myötä jokainen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivan asumisratkaisun. Vaihtoehtojen tuleekin olla tarpeen mukaisia. Etukäteen on hyvä suunnitella asumisen muotoja. Lainsäädännöllä vaihtoehtoja ei pidä rajata. Toimeenpanon vapaus synnyttää uusia ratkaisuja ja kokeiluja, joista toimivat jäävät elämään.
Suomi ikääntyy tällä hetkellä niin vinhaa vauhtia, että työvoimasta on pulaa kaikilla aloilla. Koulutuspaikkojen lisääminen tai kansainvälinen rekrytointi eivät yksin auta. Oleellista on, mihin ihmisen osaaminen kannattaa käyttää. Tarvitaan kannusteita etsiä ratkaisuja muualta. Teknologia tekee oman osansa.
Digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan avulla saadaan älykkäitä apulaisia niin ikääntyneiden kuin ammattialisten avuksi. Ratkaisuja on olemassa, mutta niitä hyödynnetään hoiva-alalla liian vähän. Henkilöstömitoitus on poistanut kannusteen etsiä teknologiasta ratkaisuja.
Kannattaa myös muistaa, että eläköityminen on mahdollisuus monelle. Osa jaksaa tehdä töitä, auttaa omia läheisiään tai löytää paikkansa vapaaehtoistyössä.
Mediaa seuraamalla saa väärän kuvan ikääntyneiden elämästä ja hoitajien työstä nyky-Suomessa. THL selvitti asiakkaiden tyytyväisyyttä vanhuspalveluihin, ja selvityksen mukaan enemmistö oli tyytyväisiä palveluihin. Pääsikö tämä uutisiin? Ei. Harmillisen usein sinne pääsevät vain epäkohdat, jotka eivät kerro koko totuutta alasta.
Hyvien esimerkkien lisäksi tarvitaan roolimalleja, joihin samaistua. Suomalaiset voisivat ottaa mallia amerikkalaisista. Siellä ei vähätellä vaan ajatellaan, jos tuo pystyi sen tekemään, niin pystyn minäkin! Otetaan siis mallia Risto Pelkosesta, Aira Samulinistä, Seela Sellasta tai ihan kenestä vaan tavallisesta, oman elämänsä aktiivisesta sankarista. Nostetaan esiin erilaisia ihmisiä ja tarinoita, jotta jokainen löytää innostusta omaan elämäänsä.
Suomi ei vanhene yksin. Otetaan mallia maailmalta, kuten Kanadasta ja viedään osaamistamme muualle. Jakamisesta hyötyvät kaikki, ja sehän on yhtä juhlaa, kuten Radical Health Festival, jossa tietoa tästäkin aiheesta jaetaan meille ja muualle.
Kaiken tuloksena voimme luoda terveysalasta entistä vahvempaa talouskasvumoottorin vientituloineen, millä luodaan kestävä rahoitus hyvinvointipalveluidemme rahoittamiseksi.
#hopeinensiirtymä
Monessa kahvipöydässä puhutaan, että ”tarttis tehrä jotakin”. Ikäihmisten näköisestä, toimintakykyisestä elämästä ”haaveileva” monialainen ”#sote:lle sykkivä” asiantuntijaryhmä päätti yhdistää voimansa ja tekee töitä sen eteen, jotta palveluiden kehittämisen keskiössä on ikäihminen itse ja monipuoliset ratkaisut. Näin syntyi ryhmä #hopeinensiirtymä.
Cristina Andersson
Ulla Broms
Saara Hassinen
Pia Heikkurinen
Anne Kangas
Sanna Aunesluoma ent. Lauslahti
Kiti Müller
Minna Nissinen
Susanna Paloheimo
Elisa Pilli-Sihvola
Minna Saranpää
Lisää viesteihisi #hopeinensiirtymä tai #hyvääelämäävuosiin tai mitä vaan, jolla herätät tuttusi toimiin. Tähän tarvitaan meitä kaikkia.
(Manifesti on julkaistu teknologiateollisuuden sivuilla)
Onneksemme elämme iäkkäämmiksi ja olemme toimintakykyisiä yhä pidempään. On erinomaisen terveydenhuoltomme ansiota, että yhä useampi meistä saavuttaa 100-vuoden rajapyykin ja ikämiessarjat pursuavat osallistujista. Viime vuosina olemme kuitenkin saaneet huomata, että nykyinen malli ei pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Lue teksti