Julkaistu 12.1.2022

Piparin tuoksusta Nuuttipukkiin - joulunviettoa foibekartanolaisittain

Joulun ajan vietto jatkuu Foibekartanolla Nuutinpäivään saakka. Joulua on valmisteltu Foibekartanolla itsenäisyyspäivästä lähtien taiteilemalla kortteja, leipomalla pipareita ja laulamalla joululauluja. Jouluun laskeutumiseen on kuulunut niin harras Luciakulkue kuin eloisat joulumarkkinatkin. Yhdessä on kokoonnuttu joulupuurolle ja laavulle seuraamaan joulupukin hevosajelua.

Ihana joulun tuoksu on leijunut kartanolla, kun Hyvän elämän palvelutalon Kotitaloissa on paistettu kinkut ja tortut. Jouluaattoa vietettiin lahjoja jakaen ja perinteisiä jouluruokia nauttien. Joulupäivänä Foibekartanon Päätalolla kokoonnuttiin joulupäivän jumalanpalvelukseen.

Joulun aatonaaton viettoa Foibekartanolla

Foibekartanolla iloitaan ja melutaan Nuutinpäivänä

Mitä kummaa Vantaan Asolassa sijaitsevalla Foibekartanolla tällä kertaa tapahtuu? Kamala meteli ja ihan kuin pihapiirissä kulkisi naamaripäisiä nahkoihin pukeutuneita pukkeja.  Voiko olla totta, että he kantavat kulkueessaan vanhaa rukkia.

Nuutinpäivänä saattoi Foibekartanon pihamaalla törmätä hurjan näköiseen ja kovaa ääntä pitäneeseen kulkueseen.

Tänä päivänä yhä harvempi tuntee Nuutinpäivän tavat. Ikäihmisten parissa nämä perinteet kuitenkin elävät yhä tarinoissa ja muistoissa. Alun alkujaan Nuutinpäivää vietettiin loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta. 1700-luvulla Nuutinpäivä siirrettiin kuitenkin muutamaa päivää myöhemmäksi ja nykyään sitä vietetään 13. tammikuuta. Nuutinpäivää on vietetty joulun päättymisen juhlana ja vanhojen lakien mukaan Nuutinpäivä päättikin 20 päivää kestäneen joulurauhan. Foibekartanolla Nuutinpäivän kulttuuriperinnettä pidetään yllä juhlimalla sitä perinteisin tavoin. Erityisesti Länsi-Suomessa lapsuutensa viettäneet ikäihmiset muistavat Nuutinpäivän vieton elävästi.

Nuutinpäivän menot alkavat Foibekartanolla nahkoihin pukeutuneiden nuuttipukkien kulkueella. Hirveää meteliä pitävä, kattiloita kalisteleva kulkue kulkee pitkin Foibekartanon helppokulkuisia pihateitä ja vihtoo vastaantulevia henkilöitä. Taloissa käydessään nuuttipukit laulavat tervehdyssanat ja kysyvät ”onko hiivoja jäljellä?” Kulkue päättyy Foibekartanon tervalle tuoksuvalle laavulle, jossa lauletaan ja maistellaan Ravintola Flyygelin tekemää kotikaljaa.

Nuuttipukki ja oljet kuuluvat Nuutinpäivään

Nuutinpäivään kuuluu rukin kanto pirttiin. Näin tehdään myös Foibekartanolla, jossa rukki kannetaan laavulta Päätalolle juhlallisin menoin. Rukin kanto sisälle taloon symboloi aherruksen jatkumista ja uuden työvuoden alkua.  Perinteisesti Nuutinpäivän juhla on päättynyt siihen, että tuvasta on kannettu jouluiset oljet ulos. Foibekartanon laavulla maahan levitetyt oljet ns. lattiaoljet kerätään yhdessä tuumin Nuutinpäivän paikkeilla. Näin joulun juhlakausi on päättynyt ja uudistuneena ollaan valmiita siirtymään kohti arkista hyvän elämän kevättalvea.

Lipsu-hevosta saa paijata

Teksti: Katri Mervilä-Puhakka

Julkaistu Koivukylän Lähinsaomissa 1/2022